Jotenkin kaikki on ollut niin kovin äRRRRsyttävää että meinaa ihan ilo mennä koko huovuttamisesta.

Tänään huovutin valmiille pohjalle, osia leikkaamalla kukan ja sitten vettä, epäilyksistä huolimatta siitä tuli hieno, jopa superhieno, mutta kyllä neulalla saa nopsempaa aikaiseksi, jotenkin tuo veden kanssa puuhaaminen vaatii kärsivällisyyttä - Tai ehkä rauhallisuutta enemmän kuin mulla olisi antaa.

Katselen tässä samalla Strömsöötä ja siel on vuorossa Polaroid kamera ♥ Ai että mä oon aina ihastellut niitä kuvia, sain kaverilta aikanaan yhden sellasen kameran, mutta siitä tuli minikuvia, muistaakseni en löytänyt siihen filmiä. Pitänee yrittää etsiä uudelleen.

Mulla olis maailman söpöin idea, jonka näin jossakin vanhassa Käsityölehdessä, sellanen nallenkarvapuku, pikku ihmisille, samassa lehdessä oli laukku, just kun tossa yksipäivä mietin, että oiskohan laukku vaikea tehdä, kun omani vetelee jo viimeisiä - Pitää suunnata nenä kohti Eurokangasta.

Otan sen lehden mukaan, kun en oo aikoihin, jos ikiniä, ommellut mitään niin ajattelin jos myyjät siel osaisivat kertoa minkä verran tartten kankaita.

Tossa meidän vieressä oli aikanaan ihana kangaskauppa, siel oli pieni pöytä jossa sai aina samalla leikkaa kaavat, mistä mieleeni että pitääköhän mun ostaa jotakin kaavapaperiakin, kun eikös leivinpaperi oo aika kaposta, pitää kysyä.

Voih, enhän mä malta kirjottaa, ku samalla menee Strömsö, nyt siel tehtiin ehkä enstex söpöimpiä neulatyynyjä