Johan oli vaihteeksi yö.

Jotkut terroristit taas pisti riehuen. Oltiin jossakin rauhaisalla maaseudulla ajelemassa, kun alkoi pommeja tippumaan - Kaikki sileex!

Ajatteeiin jonnekin sivukujalle, minne ne ei pommittanut, mutta silloin ne alkoi jo pommittamaan sinnekin, oli keltainen tupa -PAM! Oli punainen lato... Sen taakse mä juoksin piiloon, siel oli takana äkeet ja muuta romua, sekä peltikattoa, sen alle menin piiloon, ettei ne näkis mua niiden koneista, mutta ne mokomatpas jalkautui.
Yksi käveli ihan mun ohi ja mietin, että "Jatka matkaa, jatka matkaa, siel on kohta yksi miina, astu siihen"

Muuta mä en siitä vissiin muista.

Toisassa unessa olin kovasti kans menossa jonnekin, jalan tälläkertaa. Tapasin kaksi vanhempaa rouvaa joilta kyselin neuvoa.

Mentiin johonkin taloon, joka lähtikin yhtäkkiä pyörimään alaspäin -Heh! No siitä selvittiin, seuraava talo taisi tippua suoraan alaspäin. Ja lopulta mä tipuin viel johonki super syvään monttuun, ei minuu kukaan kuulis, eikä löytäisi.
Mutta löysipä hyvinkin, joku tuli hakemaan ilmapallon kanssa ja mä en ollutkaan mä vaan joku Lambi-lammas.

Eikös ne ollut siinä.

Aamulla tuntu taas ettei sydän löisi lainkaan, mutta ajastimella katottuna 1min= 44 lyöntiä, aika verkkaista, mutta elossa oltiin.