Mielenkiintoista - Erittäin mielenkiintoista
(oma Dg: 30 kriisi, myöhäinen)

Näin unta että näin unta josta herätessäni kerroin Tanjalle, uni oli se päivä, joten tiesin mitä kaikkea sinäpäivänä tapahtuu..

Sitten näin taas unta jossa yritin pistää mieleeni kaikki mitä tapahtuisi jotta voisin käyttää niitä hyödykseni.

Olin ala-asteeni pihalla jossa oli Ismo ja Seppo ja kysyin, että joko se karussa oleva tyttö on saatu kiinni, ja odottakaa otan kynää ja paperia, en millään muuten voi muistaa kaikkea mitä tapahtuu.
Ismo ja Seppo katsoivat minua väsyneenä ja vihaisina "No siitä on aikaa jo ettei Salkkareita enää edes näytetä". Olin ihan ihmeissäni, että miten niin ei, vastahan mä niitä katsoi... Sitten tajusin että ahaa, tässä ollaankin ajassa jo paljon edellä, kysyin, että mikähän vuosi mahtaa olla kyseessä "2066" Olin saada slaagin, koska yhtäkkiä tajusin nukkuneeni vuosia. Samalla sain kuulla, ettei minunlaisiani ihmisiä enää asunut maanpäällä, kaikki olivat kuin sarjasta V.

Onneksi eräs tyttö opetti minulle, kuinka tervehtiä ja käyttää käsimerkkejä, jottei minua heti huomattaisi.

Sitten joku mies tuli hakemaan minua jonkun pomon (?) juttusille ja yritin kovasti piirtää silmiini paksuja mustia kajalviivoja, koska sillein kuului meikata.

-----------------------------------------

Yhdessä unessa olin pikkubroidin faijalla jossa kinasin broidini kanssa siitä, kuinka nolo hän on kun asuu yli 30 vuotiaana edelleen isällään, samalla he kertoivat että olivat jättäneet äitin pihalle, kun oli yrittänyt illalla tulla sisään.
Tuolla oli kissinpentuja sohvalla ja olin ihan kauhuissani, että niiden koirahan syö ne.

Olin kamalan vihainen, koska ulkonahan on pakkasta ja äiti olisi sammunut sinne.

No äiti ei ollut sammunut sinne vaan päässyt kotiin (asuttiin ihan vieressä) hän oli raahannut jostain baarista nuoren uroon - Ville nimeltää- ja pikkuveljeni oli edelleen vauva joka itki nälkäänsä eikä äiti herännyt ja tätä Villeä ei kiinnostanut.
Otin pikkuveljeni ja menin keittiöön tekemään maitoa, muttei ollut kuin tavallista maitoa, enkä muistanut saako vauvoille antaa sellaista. Menin tönimään äidin hereille, että minkäikäinen vauva on, että voiko se jo juoda maitoa. Äiti vain sanoi "Alle vuoden" johon hermostuin, että tartten tarkan tiedon, muttei äitini kyennyt muistamaan.

Mistään ei löytynyt Tuttelia, itkin ja pyysin Jenniltä puhelinta lainaksi että voin soittaa numerotiedustelusta Päivystävän lastiksen numeron.
Nainen joka vastasi 118 ei millään osannut ymmärtää mitä numeroa tartten "No öö, täällä on tällänen 0400 768.. En nää muita numeroita" Huusin ettei se ole se, se on joku 010 alkuine että katsi nyt äkkiä tai tilanne riistäytyy käsistä...
Ei se osannut etsiä mitään, löin luurin kiinni ja soitin poliisille, mutta puhelin ei millään painanut oikeita numeroita

[välihuom. tämä toistuu usein, ettei puhelinanna soittaa apua]

Mietin, että onneksi mulla on oma asunto, voisin viedä vauvan sinne ja kasvattaa itse, mutta tiesin, että samantien tulisi sossut ja veisi hänet pois.

(Kamalan ahdistava uni)

Yhdessä unessa asuin eräässä huostapaikassa ja Sanna huusi ikkunan alla, yritin sanoa että odottaa tovin, olen tulossa, väsään vaan eka vedot..
Sitten ovesta tuli huoneeseeni työnteki (joka oli pikkupomo töistäni) ja sanoi, ettei ulos enää pääse..
Sitten kuulin kun ulkona ajoi kaksi skotteria, ajattelin että ne menee ahdistelee Sannaa ja katsoin ikkunasta ulos. Samalla toinen skootteri kaatui ja huusin kauhuissani että kuinka kävi. Yritin huutaa tälle työntekijälle, että soittaa pian 112 että ulkona on onnettomuus, mutta hän ei uskonut.

Jätin vedot siihen ja loikkasin ikkunasta pihalle.

Kun pääsin takaisin sisään tämä työntekijä oli vienyt koko pöytäni huoneestani, samalla kaikki aineet, voi vitsi että mä olin vihainen!!!

[toim.huom: onko muut huomanneet että unissaan kun yrittää huutaa, ei tule ääntä, yrittää lyödä, ei ole voimaa. Mistähän se johtuu?]

HUH!!
Ihan hiki tuli pelkästä kirjottamisesta.