Muistimpas juuri, että onhan minulla noita puisia helmiäkin, Aarikan jotakin jämiä (muistaakseni) tein niistäkin muutamat korut ja yllätys yllätys näistä tykkäsin entisiäkin enemmän, laitoin ekat heti omiin korviini.

Tavallaan herttaista kun huomaa itsestään miten sitä aina vaan innostuu uudelleen ja uudelleen.

Huomenna pitäisi tavata ystävä joka tuo niitä paperinaruja, pääsen ahertamaan ruusuja, kenties kuuseni saakin ruusuja Jouluksi ylleen.