Pitkästä aikaa sain huovutettua .. Tai pitäiskö sanoa kirjottua... No TEHTYÄ jokatapauksessa jotain mistä ihan itsekin yllätyin iloisesti, en uskoisi ellen itse tietäisi - Siis että olen tehnyt niin hienon munan

Aloitin tänään uutta munaa, ruskeaa, mutta se ei ollut yhtään mieleiseni, en vaan viitsisi purkaa, ehkä se muuttuu kivaksi jahka saa jatkoa.

Mulla tulee poikanen kotiin pe-ti ja oon yrittänyt saada rahaa ja siirtää tapaamisia, mutta aika laihoin tuloksin. On mulla tietty se 150€ säästössä siihen kissan lääkäriin.. Mutta en antaisi sitä itselleni anteeksi JOS en veisi sitä kissiä sinne nyt varattuna aikana - Minähän RRRRakastan sitä.

Yllätin meidän pihalta toisen kissalaisen, sillä oli kai treffit mun Tytön kaa?? Tai ainaski se varmaan tuli jättää viestejä, nappasin siitä kuvan.

 

Painon kanssa käyn edelleen kilpaa, oon alkanut käymään sellases "Painonhallinta ryhmässä" mutta multa puuttuu iteltäni vaan se motivaatio, tuntuu että oon niin väsynyt, henkisesti, etten jaksa piitata muusta, syön vaan namia ja namia.. Ja kaikkihan tietää mihin se johtaa.

Olen toivonut laihtuvani (okei eniten toivon että 1kg/vko) 3kg/kk eli Toukokuun loppuun pitäis olla laihtunut YLI 10kg!!!

Mietin tuossa jo, että perun esikoiseni seuraavan viikonloppu tapaamisen, ottaisin aikaa itelleni kokonaiset kaksi viikkoa, niin että laittaisin kellon herättämään aamulla lenkille ja muistutksen illalla lenkille, siitä se rytmi tulis ja siinä se taas olisi. MUTTA sitten jos perun viikonlopun lapsi surustuu, äiti ahdistuu ja.. Miksihän mikään ei voi olla vain yksinkertaista ja simppeliä? Siksikö ettei niitä sit edes huomaisi?

Kyllä mä meen nyt viemään pyykit kuivumaan ja ton BIOjätteen pihalle, se aikalailla haisee jo, ku en nykysin enää edes muista viedä niitä, tuntuu etten ehdi muuta kuin nukkua ja herätä.